Henkilöä harmitti virhe, jonka hän oli tehnyt ja hän kertoi siitä Zen mestarille. ”Vapaassa virrassa kisailevat taimenetkin tekevät virheitä”, sanoi mestari.
Tämä tarkoittaa, että mekin saamme tehdä virheitä, mutta vielä enemmän: taimen virrassa on täydellinen olento ja niin olemme mekin. Missä on sinun vapaa virtasi, se missä sinä unohdat itsesi ja olet täydellinen olento, opit, kokeilet, tutkit ja luot itseäsi? Pojilla se on vaikkapa jalkapalloa pelatessa, tytöillä jossakin keskustelussa. Sinulla se voi olla harrastuksessa tai joissakin osissa työtäsi.
André Gorzin mukaan (The Immaterial, 2010) työ on nykyisin ennen kaikkea itsen luomista. Enää ei ole mitään proseduureja, toimenpiteitä, joita voisi oppia ja joita voisi tehdä ikään kuin itsen ulkopuolisina asioina (niin kuin tehdastyöläinen teki). Tehtäviä ei enää anneta, nyt annetaan tavoitteita tai suuntia. Perinteisessä käsityöläistaidossa käsityöläinen tuotti taidon kisälliaikana ja kasvoi mestariksi. Siinä oli tietenkin koko persoonakin mukana. Nyt juuri se persoona on oman itsen työssä tuottamisen keskeinen alue. Työn, minkä tahansa työn, voi oppia vain kun samalla tuottaa/luo itseään ihmisenä koko ajan. Ei siis vain kerran (”nyt olen valmis”) vaan uudestaan ja uudestaan, koko ajan. Tämä itsen tuottaminen työssä on sitä vapaassa virrassa temmeltämistä. Kohta työtä ei voi muuten tehdäkään: omana itsenä, läsnä ollen, kohdaten, uutta luoden.
Oikein hyvää kesää kaikille!