Practitioner koulutuksen sisällöt
NLP perustuu osaamisen ja onnistumisten mallittamiseen. Mallituksissa on löytynyt toimivia ajattelu- ja vuorovaikutusstrategioita, joita voi opiskella. Tästä syystä NLP on hyvin käytännöllistä: useimmat mallit/menetelmät/suhtautumistavat ovat sellaisia, joita voi kokeilla käytännössä heti.
NLP antaa keinoja ja välineitä erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin (yhteistyö, esimiestyö, tiimityö, opettaminen ja kouluttaminen, neuvottelu, koutsaus, terapia, suhde itseen jne.) sekä omaan kehittymiseen/ kasvuun ja ylipäätään kasvun/kehittymisen ohjaamiseen. NLP Practitioner koulutuksessa käsitellään mm. seuraavia aiheita:
Kontaktin luominen; samauttaminen ja johtaminen: Kontakti on portti vuorovaikutukseen, neuvotteluun, opettamiseen, terapiaan, myyntiin. Kontakti syntyy kehonkielen ja muun sanattoman käyttäytymisen tasolla. Miten oppia tunnistamaan ja ohjaamaan omaa toimintaa tällä tasolla niin, että kyky luoda kontakti erilaisten ihmisten kanssa paranee.
Miellejärjestelmät -malli kuvaa kuinka ihmiset ajattelevat erilailla ja miten tämä kannattaa ottaa huomioon käytännön vuorovaikutuksessa niin että kontakti paranee ja vastaanottaja ymmärtää viestin tarkoitetulla tavalla.
Sanaton viestintä: miksi sanaton viestintä on tärkeätä ja kuinka se on koko ajan mukana kaikissa vuorovaikutustilanteissa. Puhutun kielen lisäksi kommunikoinnissa on monta tasoa metaviestejä, äänensävyjä, eleitä, asentoja, katsesuuntia jne. Merkitysmaantiede kuvaa näitä.
Tilavihjeet (kalibrointi): miten oppia lukemaan toisen ihmisen sisäisten (tunne)tilojen muutokset ulkoisen käyttäytymisen pienistä vihjeistä.
Miellejärjestelmävihjeiden avulla oppii lukemaan niitä pieniä vihjeitä, jotka kertovat kuinka toinen ihminen ajattelee niin, että voi hyödyntää miellejärjestelmätietoa vuorovaikutuksessa. Yksi osa miellejärjestelmä-vihjeitä on silmänliikkeet. Silmien havaitsemis- ja kontak-ti- tai sosiaalisten liikeiden ohella on ns. prosessointiliikkeitä, jotka kertovat kuinka toinen ihminen ajattelee ja niiden avulla voi lukea toisen ihmisen ajatteluprosessia (ei sisältöä).
Tavoitteet: kuinka oppia ajattelemaan sitä, mitä haluaa sellaisella tavalla, että sen saavuttaminen tulee paljon helpommaksi.
Ajattelupuitteet on ongelmanratkaisumenetelmä joka ohjaa monipuolistamaan ajattelua ja löytämään sitä kautta uusia vaihtoehtoja ja ratkaisuja.
Metamalli: arkisten väärinkäsitysten rakenne. Kuinka oppia lingvististen työkalujen avulla käyttämään kieltä niin, että voi ymmärtää toisen ihmisen todellisuus- käsityksen rakenteen ja sisällön ja voi tarvittaessa laventaa sitä.
Kielen taikaa: kielen rakenne vuorovaikutuksen ja muutoksen välineenä. Aivot/mieli ymmärtävät sanat tekemällä ne jollakin tavalla mielessä/kehossa. Tästä syystä kannattaa vähän miettiä kuinka puhuu. Mitä kokemuksia käyttämäni sanat ja kieli käynnistävät kuulijoissani ja itsessäni? Mitkä kielen muodot voivat lisätä ongelmia ja millaiset avaavat mahdollisuuksia
Erottelutyylit: miten oppia tunnistamaan omat ja toisten havaitsemis- ja arvottamiskaaviot ja siltä pohjalta helpottamaan vuorovaikutusta.
Ankkurointi: kuinka oppia kutsumaan mikä tahansa tila tai kokemus itsessä tai toisessa tahdonalaisesti silloin kun sitä tarvitsee: postiivinen tila, resurssitila, tiettyyn tehtävään tarvittava erityistila jne. Miten hyödyntää tilojen/ kokemusten ankkurointia niin, että voi vapautua kielteisistä tiloista /kokemuksista. Monia ankkurointimenetelmiä, mm.
Terveys- tai voimatunteet, kolme myönteistä tunnetta, jotka tutkimusten mukaan eniten parantavat hyvinvointiamme ja teveyttämme. Miten aktivoida ja ottaa käyttöön nämä tunteet.
Miltonin malli: kuinka oppia käyttämään kielen huokoisuutta/väljyyttä hyväkseen tietoisesti kontaktin luomisessa ja kommunikaatiossa.
Metaforat: kuinka oppia käyttämään tarinoita niin, että toiselle ihmiselle tarjoutuu mahdollisuus ymmärtää asioita/muuttua alitajuisten muutosprosessien kautta.
Dissosiaatio ja Assosiaatio: miten mielteiden keskeinen rakenneominaisuus vaikuttaa mielikuvan välittämän asian kokemiseen.
Miellepiirteet: kuinka oppia mielteiden (mielikuvien, sisäisten äänien) rakennetta muuttamalla muuttamaan välittömästi omaa kokemustaan tai saada uusia näkö(kuulo)kulmia asioihin. – Miellepiirteitä on kutsuttu “aivojen käyttäjän manuaaliksi”.
Mallituseditoinnit: kuinka muokata henkilökohtaisia merkityksiä mielikuvilla. Kuinka saada siirrettyä omat onnistumiset ja voimavarat myös muihin tilanteisiin miellepiirteitä siirtämällä. Tänä on NLP:ssä kuvattu ilmaisulla ’The Shortest Therapy’.
Mielleketjut -malli kuvaa kuinka rakennamme kokemuksen itse mielessämme: mitä pitää tehdä, että motivoituu, pitkästyy, stressaantuu, rentoutuu jne jne. Esimerkiksi sade ei koskaan masenna. Sateessa ei ole mitään kemikaleja, jotka ihon läpäistyään muuttaisivat mielentilaan. Kysymys on siitä, mitä mielessään pitää tehdä, jotta sade masentaa, ilahduttaa, rauhoittaa, innostaa jne. Samalla tavalla esiintyminen ei koskaan jännitä, vain se mitä siitä etukäteen ajattelee.
Menetyksen taide ja uuden löytämisen taito: mielikuvamenetelmä siitä, kuinka käydä menetykset läpi niin, että ne liittävät vahvemmin elämään ja omaan itseen ja niin että niiden läpi tulee vahvistuneena ja eheytyneenä.
Ankkurien ketjutus. Miten saada hankalassa tilanteessa automaattisesti käyttöönsä resurssitiloja.
Swish. Miten ketjuttaa mielikuvia niin, että saa tarvittaessa käyttöön resursseja avaavan mielikuvan.
Aikakokemukset: aika on yksi elämisen perustyökalu. Kaikki tapahtuu jossakin ajassa, niinpä sisäisen aikamme muodolla on suuri vaikutus siihen kuinka asioita näemme ja koemme.
NLP:n Aikajänne on yksi tapa tutkia sisäistä aikakokemusta. Aikajänne- editoinneilla haetaan toisenlaisia aikakoke-muksia, mm. (koetun) ajan pidentäminen ja lyhentäminen. Aikajännekävelyt. Aikajänteellä voi liikkua eri kohtiin menneisyyttä ja tulevaisuutta, hakea voimavaroja ja tutkia ja muuttaa ongelmatilanteita.
Uudelleenmäärittelyt: miten oppia määrittelemään asioita uudelleen niin, että löytyy uusia toimintavaihtoehtoja. Miten oppia keskustelemaan oman alitajunnan kanssa.
Näkökulmainterventiot: Vuorovaikutustilanteissa syntyy ongelmia, jos osapuolet pitäytyvät yhdessä näkökulmassa. Miten avata näkökulmia ja purkaa vuorovaikutusumpikujia; miten päästä paremmin omiin kokemuksiin käsiksi, miten ymmärtää paremmin mitä vuorovaikutustilanteissa tapahtuu ja miten lisätä omaa empaattisuutta – toisten ihmisten ymmärtämistä
Menneisyyden muuttaminen: miten oppia muuttamaan henkilökohtaista historiaa niin, etteivät kauan sitten tapahtuneet asiat enää ehkäise tai rajoita toimintaa nykyhetkessä.
Ihmisen näkeminen. Silmät eivät näe, ne ovat vain dataportti, aivot näkevät tai oikeastaan oma ajattelutapa ’näkee’ muita. Siksi voi katsoa pelolla, myötätunnolla, rakkaudella jne. Miten ajatella niin, että oikeasti näkee toiset ihmiset (ja itsensä!)
Rajoittavat uskomukset/käsitykset: Käsitykset ja uskomukset itsestä, toisista ja elämästä ohjaavat syvällä tasolla tekojamme ja valintojamme. Miten löytää ja muuttaa varhaisellakin iällä muodostuneita rajoittavia käsityksiä/uskomuksia.
Myönteisten uskomusten asentaminen: Myönteiset käsitykset ja uskomukset omaksutaan usein kertakokemusten pohjalta. Myönteiset uskomukset ohjaa-vat löytämään ja havaitsemaan niitä tukevia asioita. Miten uskomusten muodostaminen konkreettisesti tapahtuu mielikuvien avulla?
Nopea fobiahoito: miten vapautua fobioista ja traumaattisten kokemusten vaikutuksesta.
Ja paljon paljon muuta!!