’Muutokseen’ keskittymällä kadotamme muuttuvan

’Muutokseen’ keskittymällä kadotamme muuttuvan

Aineellisen maailman todellisuus ”on lukemattomia värähtelyjä, kaikki yhteydessä toisiinsa keskeytymättömänä jatkuvuutena, liikkeessä kaikkiin suuntiin kuin valtavan kehon läpi kulkevat väristykset”, sanoo Bergson. Tämä liike (’tapahtuva’) ei mene minkään...
Muutoksen muotoja, muotojen muutoksia

Muutoksen muotoja, muotojen muutoksia

Ovatko psyykkinen, spirituaalinen, sosiaalinen ja ontologinen muutos samanlaisia, vai onko niidenvälillä olennaisia eroja? Kirjan ’Minänäkökulmasta maailmassa läsnäoloon’ luvussa 6 on hyvinkin konkreettinen analyysikuinka psykologiselta tasolta siirrytään...
Oma itse ei löydy sisältä, vaan ulkoa

Oma itse ei löydy sisältä, vaan ulkoa

Michel Foucault kuvaa Collège de France (1981-82) luennoissaan, kuinka Antiikin aikana tapahtui käänne itseen, tavallaan eräänlainen nykyisen psykologian esimuoto. Mutta on tärkeä huomata, että Antiikin spirituaaliset harjoitteet eivät kohdistuneet ihmisen mielen...
Kroonisesti onnellinen

Kroonisesti onnellinen

Jatkan uhkarohkeasti näiden mahdottomien teemojen käsittelyä ja otan nyt aiheeksi onnellisuuden ja samalla muutkin isot myönteiset teemat: (mielen)rauha, vapaus, yhteys, rakkaus, ilo jne. Tiedän, ettei näistä kenenkään kannattaisi sanoa saati kirjoittaa mitään....
Valaistumisen määritelmä

Valaistumisen määritelmä

Joskus on sanottu, että ihminen on ihmisenä päämääränsä kokoinen: mitä suurempi päämäärä, sitä suurempi ihminen. Kun lapsi eläytyen matkii idealisoimaansa aikuista, hän ei tietenkään saa kaikkia aikuisen kykyjä ja taitoja, mutta eläytymällä hän poimii aikuisuudesta...
Minän ’alusta’ on aika

Minän ’alusta’ on aika

Michel Foucault tajusi uransa loppuvaiheessa, että minän ’alusta’ on aika (aikakäsitys / aikakokemus). Kunkin kulttuurin aikakäsitys edellyttää sellaisen muistin, joka pitää sen yllä. Aikakäsitys ja sen toteuttava muisti ovat saman asian vastinkappaleet,...